Yleistä Ruskon kunnasta

Noin 6 000 asukkaan Rusko sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun välittömässä läheisyydessä tarjoten asukkailleen myös rauhallisen ja maaseutumaisen elinympäristön. Perinteensä Rusko ammentaa aina keski-ajalta asti, vanhin dokumentoitu maininta Ruskosta löytyy vuodelta 1337.

Kuntamme panostaa eritoten lapsiperheiden viihtyvyyteen ja lähellä kuntalaisia oleviin peruspalveluihin. Nuorisotoimen kysymykset koemme myös hyvin tärkeiksi. Pyrimme luomaan työpaikkoja Ruskolle aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla. Luonnossa liikkuville on monipuoliset virkistysmahdollisuudet Kuhankuonon retkeilyreitistöllä ja Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa.

  • väkiluku 6 366 (30.9.2021)
  • pinta-ala 127 km²
  • tuloveroprosentti vuodesta 2020 alkaen 19,75
  • valtuusto Kok. 9,  Kesk. 7, SDP 4, Vas. 1, Vihr. 2, PS 4 (valtuuston kokoonpano)
  • valtuuston pj. Antti Mattila  (kesk.)
  • kunnanhallituksen pj. Jussi Helesvirta (kok.) (kunnanhallituksen kokoonpano)

Kuntakortista tilannekuva Ruskon kunnan olennaisimmista tiedoista yhdellä silmäyksellä

Kuntakortti on palvelu, missä robotti hakee, kokoaa ja visualisoi olennaisen tiedon päivittäin. Kuntakortista löydät ajantasaisen tiedon kunnan väestöstä, vetovoimatekijöistä, työllisyydestä, koulutuksesta ja hyvinvoinnista, yritystoiminnasta, sekä alue- ja kuntataloudesta. Tällä hetkellä palveluun on lisättynä tietoa löytyy myös koronatilanteesta.

Kuntakorttiin voit tutustua seuraavan linkin kauttaKuntakortti 

Vaakuna

Ruskon vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1963. Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Viikatteet viittaavat kunnan alueella aikoinaan olleisiin yhteisniittyihin ja kruunut erityiseen almenninkiin; yhteismetsään, joka aikanaan oli sekä kruunun että talonpoikien käytössä.

Nimikkoeläin

Ruskon kunnanhallitus päätti 20.9.2010 nimetä Ruskon nimikkoeläimeksi entisen Vahdon kunnan nimikkoeläimen, metson. Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Metsosta on luokiteltu 11 alalajia, joista Suomessa esiintyy kolme: pohjolan metso (Tetrao urogallus urogallus) Pohjois-Suomessa, karjalanmetso (Tetrao urogallus karelicus) Keski-Suomessa ja saksanmetso (Tetrao urogallus major) etelässä. Joissain yhteyksissä sanalla ”metso” viitataan ainoastaan koiraslintuun. Vanhaa koirasta kutsutaan usein ”ukkometsoksi” tai ”homenokaksi” ja naarasta ”koppeloksi”. Lähde: Wikipedia

Nimikkokasvi

Ruskon kunnanhallitus päätti 20.9.2010 nimetä Ruskon nimikkokasviksi entisen Vahdon kunnan nimikkokasvin, suopursun. Suopursu (Rhododendron tomentosum ent. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi. Suopursu on lievästi myrkyllinen, mutta toisaalla sitä on sisältämiensä aineiden vuoksi käytetty hyödyksi monin tavoin. Suopursu on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka. Suopursu on 30–100 cm korkeaksi kasvava pystyvartinen, pensasmainen varpu. Sen 2–5 cm pitkät, tasasoukat lehdet ovat nahkeat, reunoilta taakäänteiset ja alta ruosteenruskeakarvaiset. Lehdet ovat talvehtivia ja säilyvät noin kaksi vuotta. Talvella lehdet suojautuvat pakkasta vastaan kääntymällä alaspäin ja kiertämällä lehden reunat sisäänpäin. Suopursun kukinto on sarja. Kukkaperät ovat pystyjä. Kukissa on viisi valkeaa terälehteä ja kymmenen pitkää valkeaa hedettä. Suomessa suopursu kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kota. Lähde: Wikipedia