Ruskon kunnassa vietettiin kansallista veteraanipäivää maanantaina 27. huhtikuuta perinteisin, mutta samalla vahvasti tulevaisuuteen suuntaavin menoin. Päivän keskiössä oli veteraaniperinnön välittäminen nuorille.

Tilaisuudet alkoivat kukkien laskulla Vahdon ja Ruskon veteraanikivillä. Seppeleenlaskuun osallistuivat myös nuoret: Ruskon yläkoulun oppilaskunta laski kukat veteraanikivelle, ja paikalliset partiolaiset vastasivat arvokkaasta lippukulkueesta. Hetkissä hiljennyttiin kunnioittamaan sodan kokeneita sukupolvia.

Ruskotalolla järjestetty juhla kokosi yhteen kaikki yläkoulun 9.-luokkalaiset sekä noin 30 muuta kuntalaista. Nuorten mukanaolo kertoi siitä, että veteraanipäivä ei ole Ruskolla vain perinteinen juhla, vaan osa laajempaa työtä, jossa muistiperintöä siirretään aktiivisesti nuoremmille sukupolville.

Juhlan keskeisin puheenvuoro kuultiin Heikkilän tilan isännältä Timo Heikkilältä, joka oli rakentanut esityksensä erityisesti nuoria kuulijoita ajatellen. Hän kertoi kahden isoisänsä kohtalosta Karjalan kannaksella talvisodan aikana. Molemmat kaatuivat sodassa sankarivainajina.

Heikkilä toi esiin myös sen, miten oman suvun sotavaiheisiin on nykyisin mahdollista perehtyä helposti eri verkkopalvelujen avulla. Lisäksi hän kertoi tehneensä sukulaistensa kanssa matkan isoisiensä kaatumispaikoille nykyisen Venäjän puolelle – kokemus, joka konkretisoi historiaa henkilökohtaisella tavalla.

Juhlassa kuultiin myös musiikkiesitys, kun Maunun koulun oppilas Emilia Nurminen esitti viululla kauniin ohjelmanumeron.

Ruskon perinneyhdistyksen järjestämän tilaisuuden punaisena lankana oli ajatus siitä, että veteraaniperintö säilyy elävänä vain, jos sitä jaetaan eteenpäin. Viime viikon tapahtuma osoitti, että perinne ei siirry pelkästään juhlapuheiden kautta, vaan kohtaamisissa, tarinoissa ja nuorten omassa osallistumisessa.