Kunnan yleishallinnon tehtävänä on ennen kaikkea riittävien ja monipuolisten tukipalvelujen järjestäminen kunnan muille toimialoille niin, että ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla tuottaa omia palvelujaan kuntalaisille. Yleishallinto tuottaa mm. ne sihteeripalvelut, joita toimialat ja tulosalueet (tekninen, hyvinvointi, koulutus ja varhaiskasvatus) tarvitsevat palvelujensa järjestämiseen. Myös kunnan ICT-palvelujen kokonaisvastuu on yleishallinnossa, samoin kuin talous- ja henkilöstöhallinto.

Palveluprosessien kehittämistä

Päätöksentekojärjestelmän kannalta merkittävä vastuu yleishallinnolla on huolehtia kunnanvaltuuston ja –hallituksen sisällöllisistä ja teknisistä sekä lautakuntien osalta lähinnä teknisistä työskentelyedellytyksistä. Näiden edellytysten parantamiseksi tehtiin keväällä ratkaisu uuden päätöksentekojärjestelmän hankkimiseksi luottamushenkilöiden ja valmistelevien virkahenkilöiden käyttöön. Järjestelmä tulee lisäämään sähköistä menettelyä asiakirjojen valmistelusta niiden hyväksymiseen sujuvoittaen prosessia nykyisestä.

Föli-liikenteen käyttöaste huolestuttava

Yleishallinto luo toimintaedellytykset vaalien järjestämiselle tukemalla kunnan keskusvaalilautakunnan ja alueellisten vaalilautakuntien työskentelyä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Raision kaupungin tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja koordinoidaan yleishallinnosta, samoin joukkoliikenteen (seudullinen Föli-järjestelmä) palveluja ja niiden sujumista. Ruskolaiset ovat kuluvana vuonna vähentäneet Föli-liikenteen käyttöä huolimatta siitä, että linja-autovuoroja lisättiin loppuiltoihin. Lieneekö tähän syynä ollut se, että Turun kauppatorin remontin alkamisen jälkeen ovat bussit jääneet Puutorille, josta jatkoyhteydet muualle Turkuun ovat huonommat? Joka tapauksessa kehitys on huolestuttavaa, sillä se vähentää kunnan joukkoliikenteestä saamia tuloja ja sitä kautta lisää kunnan nettomenoja.

Tarkka taloudenpito luonut pohjan vakaalle palvelukehitykselle

Juuri nyt kunnan keskushallinnossa on tapetilla vuoden 2020 talousarvion laadinnan aloittaminen ja raamien luominen sille työlle. On kyettävä arvioimaan kunnan verotulojen kehitys, valtionosuuden suuruus sekä maksutuottojen (mm. tonttien myyntituotot) kertymät mahdollisimman oikein, jotta syntyisi realistinen kuva siitä, kuinka paljon euroja kunta voi palvelujen tuottamiseen käyttää ensi vuonna talouden kannalta kestävällä tavalla. Onneksi Ruskon kunnan talous on hyvässä kunnossa, tase vahva ja velkaa alle puolet siitä, mitä kunnissa on keskimäärin/asukas. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa kunnan täysipainoista kehittämistä tulevaisuudessa.

Ismo Airinen
Talous- ja hallintojohtaja