Yleistä Ruskon kunnasta
Noin 6 400 asukkaan rauhallinen ja maaseutuidyllinen Rusko sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun välittömässä läheisyydessä. Luonnossa liikkuville on tarjolla monipuoliset virkistysmahdollisuudet Kuhankuonon retkeilyreitistöllä ja Kurjenrahkan kansallispuiston maisemissa. Ruskon syntyjuuret johtavat keski-ajalle asti. Vanhin dokumentoitu maininta Ruskosta löytyy vuodelta 1337.
Kuntamme panostaa erityisesti lapsiperheiden viihtyvyyteen, nuorten hyvinvointiin ja lähellä kuntalaisia oleviin peruspalveluihin. Aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla pyrimme luomaan työpaikkoja Ruskolle ja varmistamaan hyvän arjen lähtökohdat kaikille kuntalaisille.
Tutustu Ruskon kunnan esitteeseen – Onni asuu Ruskolla!
- väkiluku 6 366 (30.9.2021)
- pinta-ala 127 km²
- tuloveroprosentti vuodesta 2020 alkaen 19,75
- valtuusto Kok. 9, Kesk. 7, SDP 4, Vas. 1, Vihr. 2, PS 4 (valtuuston kokoonpano)
- valtuuston pj. Antti Mattila (kesk.)
- kunnanhallituksen pj. Jussi Helesvirta (kok.) (kunnanhallituksen kokoonpano)
Kuntakortista nopea ja kattava tilannekuva Ruskosta
Kuntakortti on palvelu, jossa robotti hakee, kokoaa ja visualisoi olennaisen tiedon päivittäin. Kuntakortista löydät ajantasaisen tiedon kunnan väestöstä, vetovoimatekijöistä, työllisyydestä, koulutuksesta ja hyvinvoinnista, yritystoiminnasta, sekä alue- ja kuntataloudesta. Tällä hetkellä palveluun on lisätty tietoa löytyy myös koronatilanteesta.
Kuntakorttiin voit tutustua seuraavan linkin kautta Kuntakortti
Vaakuna
Ruskon vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1963. Punaisessa kentässä on kolme kultaista kruunattua viikatteen terää allekkain. Viikatteet viittaavat kunnan alueella aikoinaan olleisiin yhteisniittyihin ja kruunut erityiseen almenninkiin; yhteismetsään, joka oli aikanaan sekä kruunun että talonpoikien käytössä.
Nimikkoeläin
Ruskon kunnanhallitus nimesi 20.9.2010 Ruskon nimikkoeläimeksi entisen Vahdon kunnan nimikkoeläimen, metson. Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Metsosta on luokiteltu 11 alalajia, joista Suomessa esiintyy kolme: pohjolan metso (Tetrao urogallus urogallus) Pohjois-Suomessa, karjalanmetso (Tetrao urogallus karelicus) Keski-Suomessa ja saksanmetso (Tetrao urogallus major) Etelä-Suomessa. Joissakin yhteyksissä sanalla ”metso” viitataan ainoastaan koiraslintuun. Vanhaa koirasta kutsutaan usein ”ukkometsoksi” tai ”homenokaksi” ja naarasta ”koppeloksi”. Lähde: Wikipedia
Nimikkokasvi
Ruskon kunnanhallitus nimesi 20.9.2010 Ruskon nimikkokasviksi entisen Vahdon kunnan nimikkokasvin, suopursun. Suopursu (Rhododendron tomentosum ent. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi. Suopursu on lievästi myrkyllinen, mutta sitä on käytetty hyöty- ja rohdoskasvina. Suopursu on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka. Suopursu on 30–100 cm korkeaksi kasvava pystyvartinen, pensasmainen varpu. Sen 2–5 cm pitkät, tasasoukat lehdet ovat nahkeat, reunoilta taakäänteiset ja alta ruosteenruskeakarvaiset. Lehdet ovat talvehtivia ja säilyvät noin kaksi vuotta. Talvella lehdet suojautuvat pakkasta vastaan kääntymällä alaspäin ja kiertämällä lehden reunat sisäänpäin. Suopursu on sarjakukkainen. Kukkaperät ovat pystyjä. Kukissa on viisi valkeaa terälehteä ja kymmenen pitkää valkeaa hedettä. Suomessa suopursu kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kota. Lähde: Wikipedia
