Ruskon kunnan laajassa hyvinvointikertomuksessa listataan kuntalaisten hyvinvoinnin vahvuudet ja parannuskohteet. Suunnitelmassa vuosille 2023–2025 korostetaan sujuvan arjen merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille.
Valtuuston 26.2.2024 hyväksymässä suunnitelmassa hyvä arki nähdään kuntalaisten hyvinvoinnin ja pärjäävyyden perustana. Tavoitteena on parantaa kuntalaisten arjessa selviytymistä ja siten koko yhteisön hyvinvointia.
Hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen tiivistää, että kunnan hyvinvointityön ydin on joka päivä pyrkiä aktiivisesti varmistamaan, että arki ei toisi kuntalaisille ylitse pääsemättömiä vaikeuksia, vaan tukea kunnan peruspalvelujen kautta on saatavilla tarpeen tullen.
–Olemme koettaneet kirkastaa perinteisen suunnitelmapuheen mahdollisimman selkeäksi visioksi, Hulkkonen kertoo.
Kuntien rooli kasvaa hyvinvoinnin edistämisessä
Kunnilla on edelleen lakisääteinen vastuu hyvinvoinnin edistämisestä, vaikka sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille.
–Itse asiassa hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä korostuu entisestään, ja hyvinvoinnista on tullut kunnan elinvoiman ja vetovoiman yksi keskeinen tekijä. Ihmiset haluavat liittyä mukaan hyvinvoiviin yhteisöihin. On käynyt myös selväksi, että julkinen talous ei selviä hyvinvointihaasteista pelkkien hyvinvointialueiden palveluja lisäämällä, varsinkin kun lähivuosina ikäihmisten määrä tulee kunnissa tuplaantumaan, vaan tarvitaan kustannustehokkaampia ja arkisempia toimia. Kukaan kuntalainen ei lähtökohtaisesti halua olla sote-palvelujen asiakas, Hulkkonen muistuttaa.
Lain mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tiiviissä yhteistyössä vastata hyvinvoinnin edistämisestä. Kunnat saavat nykyisin valtiolta kannustinrahaa sen mukaan, kuinka hyvin ne hoitavat oman hyvinvointitehtävänsä.
Ruskolla ns. Hyte-kertoimeen perustuva kannustinrahan laskennallinen suuruus on tuplaantunut vuodesta 2020 ja on nyt reilu 130 000 euroa vuodessa. Nykyisessä hallitusohjelmassa on luvattu kasvattaa kuntien kannustimia nykyisestään.
Ruskolla yhteistyötä tehdäänkin aktiivisesti. Tällä hetkellä mm. nuorisopalvelujen, perusopetuksen, Varhan opiskeluhuollon ja palveluohjauksen kanssa kehitetään arjen yhteistyön sujuvuutta.
Myös Ruskon nanny-palvelu on käytännön esimerkki siitä, kuinka kunnan hyvinvoinnin panostukset voivat samaan aikaan sekä parantaa kuntalaisten hyvinvointia, toimia kunnan vetovoimatekijänä että vähentää hyvinvointialueen palvelujen tarvetta.
–Nanny-palvelua pidetään lapsiperheiden keskuudessa mainiona matalan kynnyksen tukipalveluna, joka näyttää estäneen tarvetta hakea palvelua lastensuojelusta ja psykiatriasta. Tulosten myötä konseptia on otettu käyttöön jo useammalla eri alueella, Hulkkonen kertoo.
Ikääntyneiden osalta yhteistyö vanhus- ja vammaisneuvoston ja järjestöjen kanssa on Ruskolla tiivistä. Hyvinvointikertomuksessa konkreettisena tuloksena nousee esiin kaatumisten ja lonkkamurtumien merkittävä vähentyminen. Yhdessä hyvinvointialueen ja vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa joka vuosi jaettavat liukuesteet sekä erilaiset matalan kynnyksen liikuntaryhmät ovat olleet tässä tärkeässä roolissa.
Ruskolla hyvinvoivaa väkeä, mutta nuorten koulu-uupumus huolettaa
Laaja hyvinvointikertomus käy tarkasti läpi ruskolaisten hyvinvoinnin tilan eri väestöryhmissä. Moni asia Ruskolla on hyvällä tolalla verrattuna koko maahan, mutta parannuskohteitakin löytyy. Yhtenä huolenaiheena on Ruskolla, kuten muuallakin, nuorten mielenhyvinvoinnin haasteet.
Erityisesti koulu-uupumuksen ja ahdistuneisuuden kasvu näkyy kouluterveyskyselyn tuloksissa. Suunnitelmassa kehittämistoimet on suunnattu erityisesti kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn, jotka ovat avainasemassa sujuvan arjen ja myönteisen koulukokemuksen takaamisessa.
Nuorten mielenhyvinvoinnin tueksi onkin Ruskolla kehitetty viime aikoina monenlaisia keinoja.
–Perustyötä lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin eteen tehdään joka päivä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa – ja tietysti myös kotona. Ulkopuolisen hankerahoituksen avulla on vahvistettu mm. koulunuorisotyötä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Kokemukset näistä työmuodoista ovat olleet rohkaisevia. Vaikuttavinta molemmissa hankkeissa on ollut se, että koulujen arjessa on läsnä enemmän tuttuja ja turvallisia aikuisia, joille lapset ja nuoret voivat tarvittaessa kertoa huolensa, ilman lähetteitä, palvelupolkuja, diagnooseja tai jonotusaikoja, Hulkkonen iloitsee.
Ruskon kunnan hyvinvointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pohjana on myös kuntalaisten osallistamisprosessi. Yhteisiä kyselyjä on tehty lähikuntien kanssa. Suunnitelma on linjassa myös uuden hyvinvointialueen painopisteiden kanssa. Näin varmistetaan, että jokainen toimenpide tukee yhteisiä päämääriä ja on osa kokonaisvaltaista strategiaa kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
