Ruskon kunta otti osaa 11.–14.8. järjestettäviin Ruskopäiviin monella tapaa. Kunnantalon perjantaisen avointen ovien jälkeen lauantaina virkamiesjohto jalkautui päivystämään kunnan kojulla. Kunnan hankkiman Rokkikokki-lastenkonsertin jälkeen pidettiin paneelikeskustelu, jossa aiheena oli hyvinvointialueelle siirtyminen.
Paneelikeskusteluun otti osaa edustaja joka valtuustoryhmästä. Päättäjistä paikalla keskustelemassa olivat Antti Mattila (valtuuston puheenjohtaja, kesk.), Turo Vuorenhela (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja, kok.), Marko Mäenpää (valtuutettu, kunnanhallituksen jäsen, sd.), Anna Huttunen (valtuutettu, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, vihr.), Jorma Rand, valtuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, vas.), raisiolainen Risto Murtosaari (Raision kaupungin valtuutettu, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsen, ps.). Lisäksi paneeliin osallistuivat kunnanjohtaja Kari Lehtinen, hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten ja nuorten palvelujen integraatiojohtajana kesäkuussa aloittanut Sirpa Kuronen. Keskustelua veti Ruskopäivien juontaja Marko Hurula.
Teemana paneelissa oli tuleva siirtymä hyvinvointialueelle, muutoksen vaikutukset kuntaan ja kunnan rooli osana erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä.
Alussa integraatiojohtaja Sirpa Kuronen kertasi, mitkä palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle.
–Siirtolistalla ovat kaikki nykyisin kuntien vastuulla olevat sote-palvelut sekä pelastustoimi. Palvelujen ohella siirto koskee myös noin 23 000 työntekijää, joten isosta muutoksesta puhutaan. Silti tavallisen kuntalaisen näkökulmasta monikaan asia ei päällisin puolin muutu. Voikin sanoa, että siirtymä on onnistunut, jos 1.1.2023 kuntalainen ei edes muutosta huomaa, Kuronen tiivisti.
Toisena teemana keskustelussa pohdittiin kunnan ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tulevan hyvinvointialueen toimintaan. Kunnanjohtaja Kari Lehtinen tiivisti, millä tavoin on mahdollista vaikuttaa sote-palveluihin: olemalla yhteydessä hyvinvointialueen päättäjiin mutta tarvittaessa oman kunnan päättäjiin ja virkamiehiin. Hyvinvointialueelle tulee myös omat asiakas- ja potilaspalautejärjestelmänsä.
Keskusteluun osallistuneiden kunnan päättäjien joukossa oli myös niitä, jotka ovat mukana hyvinvointialueen luottamuselimissä. Kaikki luottamushenkilöt kokivat, että pystyvät vaikuttamaan omien verkostojensa kautta riittävästi hyvinvointialueen toimintaan.
Loppukeskustelussa pureuduttiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Ratkaisuja nykyiseen tilanteeseen, jossa esimerkiksi lastensuojelun ja psykiatrian palvelujen tarve on jatkuvasti kasvanut, haettiin ennaltaehkäisevistä palveluista ja yhteistyön lisäämisestä. Kuntiin jäävien peruspalvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vaikkapa nuorisotyön, merkitystä korostettiin.
Hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen muistutti, että edelleen tulisi panostaa niihin tuen muotoihin, joita voidaan tarjota lähellä lasten, nuorten ja perheiden tavallista arkea.
–Kukaan ei lähtökohtaisesti halua olla soten asiakas tai potilas, siksi tarvitaan myös muita arkisia avunmuotoja kuin vain soten viranomaispalveluja. Jatkossa kuntien oma hyvinvoinnin edistäminen tuleekin olemaan kunnille vetovoimatekijä, ei pelkkä kustannus, Hulkkonen ennusti.
Keskustelussa muistutettiin myös kunnille suunnitelluista ns. Hyte-kertoimista, joiden mukaan hyvin oman hyvinvointityönsä hoitaneet kunnat saisivat kannustinrahaa enemmän kuin ne, jotka eivät asioitaan hoida. Maltilliset luokkakoot ja nanny-palvelu nousivat myös ruskolaisina esimerkkeinä esiin hyvistä tavoista vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin jo ennen sote-palvelujen tarvetta. Kaikki päättäjät uskoivatkin, että näillä tavoilla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Yleisökysymyksenä sivuttiin hyvinvointialueen tulevia kiinteistö- ja tilatarpeita. Kaikki päättäjät olivat sitä mieltä, että Ruskolla riittää toimitiloja tulevillekin sote-palveluille.
