Ruskon Kirkonkylän koulussa aloitteleville opettajille on tarjolla työn tueksi oma mentoriopettaja. Jo muutaman vuoden käytössä ollut toimintamalli on todettu koulussa toimivaksi tavaksi perehdyttää ja tukea uusia työntekijöitä.

Mentorointi on vanha menetelmä, jossa kokeneemman kollegan tietoa ja osaamista jaetaan kokemattomammalle. Kokenut asiantuntija eli mentori neuvoo, tukee ja edistää aloittelevaa henkilöä työssä tai opiskelussa. Avoimen ja luottamukseen perustuvan yhteistyösuhteen avulla pyritään selkeyttämään työssä esiin nousseita kysymyksiä ja edistämään mentoroitavan ammatillista kasvua.

Mentorointia on hyödynnetty etenkin johtajien ja asiantuntijoiden oppimisen tukemisessa, mutta myös ylipäänsä perehdyttämisessä. Kirkonkylän koulussa toiminta aloitettiin noin kolme vuotta sitten.

–Itse kuulin mentori-opettajatoiminnasta Turusta Moision koulusta. Siellä se taisi olla sellaista, että yksi kokeneempi opettaja oli nimetty aina yhdelle tulokkaalle mentoriksi tai tutoriksi. Olen myös lukenut Opettaja-lehdestä artikkeleita aiheesta. Meillä oli yhtenä syksynä useampi uusi vastavalmistunut opettaja. Silloin otettiin tämä systeemi käyttöön, kertoo mentoritoimintaa Ruskolla ideoinut ja alkuun saattanut luokanopettaja Laura Kokkonen-Uhinki (kuvassa).

Mentorointimahdollisuudesta tiedotetaan aina syyslukukauden alussa kaikkia Kirkonkylän- ja Hiidenvainion koulun uusia työntekijöitä.

–Kokoonnumme uusien työntekijöiden kanssa alkusyksystä ja käymme läpi työpaikan käytäntöjä, ammattiyhdistykseen liittymiseen kuuluvia asioita, tarkistamme, että työvälineet toimivat ja ovat ajan tasalla sekä keskustelemme, miten työ on alkanut sujua. Olen ylipäänsä tavoitettavissa kaikenlaisia kysymyksiä varten, joita uusille työntekijöille on tullut mieleen. Tapaamiset harvenevat sitä mukaa kun uudet työntekijät ovat päässeet sisälle talon tapoihin. Lähetän myös linkkejä ammatillisiin artikkeleihin tai koulutuksiin, joista voisi olla hyötyä nuorille tai uusille työntekijöille, Laura kertoo.

Lisäksi Kirkonkylän koulussa pidetään vapaamuotoisempia ns. kahvihetkitapaamisia, joissa nostetaan esiin eri teemoja, kuten vaikkapa yhteydenpito huoltajiin, Wilman käyttö, haastavat opetustilanteet jne. Tapaamisten tarkoitus on voida keskustella vapaasti mieltä askarruttavista asioista sekä tarjota apua tai vertaistukea erilaisiin tilanteisiin.

–Mentorointi on osoittautunut oikein hyväksi käytännöksi. Lauran mallikkaasti hoitama työ on helpottanut myös esimiehen työtaakkaa, kun voi luottaa, että perehdytys on hyvissä käsissä, Kirkonkylän koulun rehtori Jyrki Anttila iloitsee.

Keväällä 2021 toteutetussa henkilöstön työhyvinvointikyselyssä nuorempien (alle 30-vuotiaiden) työntekijöiden jaksaminen nousi yhdeksi huolenaiheeksi. Taustalla saattoi vaikuttaa koronapandemia ja sen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten se, että työyhteisön tuki joillakin toimialoilla väheni.

Ylipäänsä perehdytyskäytännöt ja tarpeet sen kehittämiseen ovat nousseet esiin kunnan työhyvinvointityön suunnittelussa. Perehdytykseen kiinnitettiin huomiota myös ulkopuolisella teetetyssä kunnan henkilöstökäytäntöjen kartoituksessa vajaa kaksi vuotta sitten.

–On todettu, että perehdytys tai sen puute on yksi työpaikkaa leimaavista ja mieleen jäävimmistä työntekijäkokemuksista, painottaa henkilöstökäytäntöjä Ruskolla kartoittanut työelämäasiantuntija Eija Porinkara.

Ruskolle mentorointi vaikuttaisi sopivan hyvin.

–Ruskolla on kiitettävän paljon pitkäaikaisia työntekijöitä, joilla on paljon osaamista paitsi omalta alaltaan myös juuri Ruskon toimintaympäristöstä. Tätä osaamista olisi tärkeää pystyä jakamaan nuoremmille. Mentoroinnin etu on siinä, että arkea helpottavien käytäntöjen ohella myös ns. hiljaista tietoa, jollaista kokeneilla työntekijöillä on paljon, pystytään luontevasti jakamaan, muistuttaa hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen.

Mentorointia on tarkoitus kehittää Ruskon tarpeisiin soveltuvaksi ja mahdollisesti laajentaa sen käyttöä. Ajatus on ensin esitellä toimintaa esimiehille ja keskustella sen hyödyntämisestä myös muilla toimialoilla.