Naantali, Raisio ja Rusko toteuttivat huhtikuussa yhteisen hyvinvointikyselyn alueensa lapsiperheille. Kyselyn avulla kunnat keräsivät lapsiperheiden kokemustietoa perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 865 henkilöä, joista 327 asui Naantalin, 328 Raision ja 210 Ruskon alueella.
Yhteinen aika ja läheisten tuki tärkeää
Kyselyssä kartoitettiin, mitkä 1-3 asiaa tukevat perheiden elämää eniten. Lähes puolet (49 %) lapsiperheistä kokee perheen yhteisen ajan, yhdessä tekemisen ja parisuhdeajan yhtenä merkityksellisimpänä elämää tukevana asiana. Seuraavaksi tärkeimpinä asioina koetaan isovanhempien tuki (37 %), harrastaminen (35 %) ja koulu tai oppilaitos (33 %.)
Ruskon hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkosen, Raision hyvinvointikoordinaattori Heidi Suomisen ja Naantalin hyvinvointikoordinaattori Marika Linerin mukaan vastauksista ilmenee myös monta muuta teemaa, joilla on suuri rooli perheiden hyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveyspalvelut, ystävät ja vertaistuki sekä elämäntavat esiintyvät myös monissa vastauksissa. Sen sijaan tapahtumia, kestävää kehitystä, yhdistysten tukitoimintaa tai yritysten palvelua mainitaan muita vaihtoehtoja vähemmän, mikä selittyy varmasti rajatulla vastausmäärällä.
Taloudellinen tilanne suurin huolista
Niin tärkeimmät tukiverkot kuin suurimmat haasteetkin ovat vastaajakunnissa yhtenevät. Taloudellinen tilanne, yhteisen ajan puute, tukiverkoston vähäisyys ja kulkuyhteydet huolestuttavat alueen perheitä kunnasta riippumatta.
– Taloudellinen tilanne huolestuttaa monia nyt, kun elinkustannukset ovat nousseet. Erityisesti ne perheet, joilla on käytössä vain yhden henkilön tulot, kokevat taloudellisen tilanteen haastavana. Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta talouden huolet heijastuvat vanhempien jaksamiseen, Hulkkonen kertoo.
– Yhteinen aika koetaan alueellamme tärkeäksi. Perheiden yhteinen aika on vähäistä esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteiden vuoksi. Useat vastaajista kaipaavat myös enemmän parisuhdeaikaa. Tämä saattaa kulkea osin käsi kädessä tukiverkoston puutteen kanssa. Läheiset asuvat kauempana, eikä lastenhoitoapua ole saatavilla, Suominen sanoo.
Harrastuksia kaivataan lisää ja lähemmäs
Lapsiperheiden toiveet kotikunnan kehittämistarpeista ovat yhtenevät. Harrastusmahdollisuuksia kaivataan enemmän, lähemmäs ja monipuolisemmin. Myös harrastuksen kustannukset halutaan pitää maltillisina. Erityisen kaivattua olisi koulupäivien yhteydessä tapahtuva harrastustoimintaa, sekä harrastuksia joissa ei olisi kilpailullisia tavoitteita.
– Monia muitakin yhtäläisyyksiä löytyy. Esimerkiksi perheiden palveluita toivotaan kaikissa vastaajakunnissa saatavaksi matalalla kynnyksellä kaikissa arjen toimintaympäristöissä. Kehittämistarpeita tuotiin esille tasaisesti kaikissa kunnissa myös varhaiskasvatuksen ja koulun osalta, Lineri kertoo.
Naantalilaiset ja raisiolaiset vastaajat kaipaavat myös toimintaa ja tiloja nuorille. Ruskolla halutaan lisäksi kehittää kiinteistötilannetta ja kulkuyhteyksiä.
Vastaukset tukevat kehitystyötä
Kuntayhteistyönä toteutettu kysely tarjoaa kunnille arvokasta vertailutietoa ja mahdollisuuden kehittää palveluitamme yhteistoimin. Kyselyssä saatuja vastauksia hyödynnetään kuntien palveluiden ja olosuhteiden kehittämisessä sekä hyvinvointisuunnitelmien tukena yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Yhteinen alueellinen kehitystyö aloitettiin laaja-alaisessa työpajassa Raisiossa 23.5.2023 kyselytulosten valmistuttua. Itlan erityisasiantuntija Mari Hirvonen johdatti alustuspuheenvuorossaan työpajaan osallistuneet yhteisen aiheen ja kehittämisen äärelle. Työpajassa työstettiin kyselyssä nousseita yhteisiä kehittämistarpeita yhdessä kuntien ja eri toimijoiden välillä. Työ jatkuu tavoitteena rakentaa yhteistyöverkosto vastaamaan kyselyssä nousseisiin ilmiöihin.
