Lapsia ja aikuinen urheilukentän laidalla jalkapallon kanssa.

Omatoiminen pallon potkiminen on Ruskolla toivottu ilmiö – kentillä saa treenata aina, kun tila ja sopu löytyy

Viime päivinä liikuntapiireissä keskustelua on herättänyt nuorten harjoittama ”luvaton” omatoiminen jalkapalloilu muiden varatuilla vuoroilla, vaikka tilaa kentillä olisi.

Ruskolla kunta ja jalkapalloseura päättivät ottaa yhdessä kantaa omatoimisen palloilun puolesta: kaikenlainen pallon potkiminen on kunnan kentillä toivottua, jos tilaa vain on ja vuoronhaltija antaa luvan.

“Epätoivottu ilmiö” ja ”harmaata toimintaa”?

Viime viikolla esimerkiksi uutisoitiin linjauksista, joissa virallisen vuoron ulkopuolella omatoimiharjoitteluna tapahtuvaa pallon potkiskelua liikuntapaikoilla pidettiin “epätoivottuna ilmiönä” ja ”harmaana toimintana”, jota ei tulisi sallia (TS, HS).

Luvatonta palloilua koskevat ohjeistukset ovat herättäneet reaktioita puolesta ja vastaan sosiaalisessa mediassa. Samaan aikaan on kannettu huolta juuri julkistettujen liikuntatutkimustulosten perusteella lasten ja nuorten fyysisen kunnon ”romahtamisesta” ja omatoimisen liikunnan häviämisestä.

Ruskolla yritetään löytää tilaa omatoimiselle palloilulle

Ruskon kunnan suurin jalkapalloseura ja noin 450 pelaajaa lapsista ikämiehiin liikuttava Ruskon Pallo ry. on seurannut vellonutta keskustelua ”omaan peliin” keskittyen.

Ruskolla liikuntaseurat saavat käyttää liikuntaolosuhteita maksuttomasti, mikä helpottaa vuoropolitiikkaa. Seurojen ja joukkueiden kesken ei ole syntynyt ongelmia sopia vuorojen käytöstä, jos vaikkapa vuoronhaltija ei ole käyttänyt koko kenttää myönnetyn vuoron mukaisesti. Omatoimiset treenaajatkin toivotetaan enemmän kuin tervetulleeksi kentälle, kunhan vain asiasta herrasmiesmäisesti sovitaan.

–Me näemme arvokkaaksi sen, että omalla ajalla vietetään aikaa liikunnan ja pelailun parissa. Sen mahdollistaminen kai on liikuntaseurana meidän perimmäinen tarkoitus. Toivotammekin Ruskon Pallossa kaikki ”harmaan toiminnan” harjoittajat lämpimästi vuoroillemme. Toki täytyy osata olla häiritsemättä muuta toimintaa ja lupa vuoronhaltijalta tulee aina kysyä, mutta voimme luvata, että estettä ei ainakaan lähtökohtaisesti ole. Aina sieltä joku nurkka löytyy, kun maalaisjärkeä käyttää, kertoo Ruskon Pallon valmennuspäällikkö Niko Saarinen.

”Aina me täällä potkitaan”

Omatoimista pelailua tapahtuukin Ruskolla enenevässä määrin. Tämän vahvistavat lauantaiaamuna kaatosateessa omalla ajalla Ruskon koulukeskuksen tekonurmikentällä pelailevat 2013 syntyneet Evert Nissi, Eelis Jakonen, Samu Karttunen ja Paavo Suonpää.

–Aina me täällä potkitaan, paitsi jos on liikaa lunta. Vaikka silloin sitten on kolattu kenttääkin. Ihan talvella mennään koulun katoksen alle potkimaan tai jonkun pihalle, pojat kertovat.

Jalkapallokulttuuri onkin vahvistunut Ruskolla viime aikoina kuin itsestään. Viime kesänä Ruskon Pallon 5. divisioonassa pelanneen edustusjoukkueen peleihin kehittyi aito kannatuskulttuuri lauluineen ja rumpuineen. Nyt juniorit treenaavat omalla ajalla, että pääsisivät joskus edariin mukaan.

–Olemme järjestäneet esimerkiksi Peliperjantai-tapahtumia, joina päivinä saa tulla kentälle pelailemaan kuka tahansa – tavallaan kuin pihapelit ennen vanhaan. Näiden vapaamuotoisten iltapäivien jälkeen on aina edustusjoukkueen peli, joissa viime kesänä yleisömäärä nousi parhaimmillaan kahteen sataan, iloitsee Ruskon Pallon puheenjohtaja Kati Eivola.

Nuorten liikkumattomuuteen tulisi löytää ratkaisuja

Samaan aikaan luvatonta pelailua koskevan sääntökeskustelun kanssa lasten ja nuorten fyysisen kunnon laskusta on huolestuttu voimakkaasti. Kansallisen 5.- ja 8.-luokkalaisille toteutetun Move!-tutkimuksen https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia mukaan lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt jo viiden viimeisen vuoden ajan. Erityisesti ongelma näyttää koskettavan maaseutumaisia kuntia.

On todettu, että taustalla on lasten ja nuorten arkiliikkumisen ja omatoimisen liikunnan väheneminen. Erityisesti nuorten seuraliikunnasta putoaminen yläkouluiän jälkeen on ollut huolenaiheena. Lääkkeeksi tähän on tarjottu juuri ns. matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien lisäämistä, jotta kaikkien ei tarvitsisi sitoutua niin tavoitteelliseen urheiluun.

–Meiltä aikuisilta lähtee helposti turhan ristiriitainen viesti, jos haikaillaan nuorten omatoimisen liikkumisen, pihapelien ja höntsäilykulttuurin perään, ja samaan aikaan ei olla mahdollistamassa sen kaltaista toimintaa. Käytännön sääntöpulmista ja intressien yhteensovittamisen vaikeudesta huolimatta, ja ottamatta kantaa mitenkään muiden kuntien linjauksiin, yritämme pyrkiä Ruskolla mieluummin sallivampaan kuin torjuvaan kulttuuriin. Sääntöjen rukkaaminen ei ole ollenkaan niin ilkeä ongelma ratkaistavaksi kuin vaikkapa nuorten liikkumattomuus, toteaa Ruskon kunnan hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen.

 

Kuvassa vasemmalta Evert Nissi, Eelis Jakonen, Samu Karttunen ja Paavo Suonpää, takana Niko Saarinen.