Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tuli 25.11.2023 kuluneeksi 100 vuotta. Koiviston kunniaksi järjestettiin Vahdolla juhlatilaisuus presidentin syntymäpäivänä lauantaina klo 14.
Kaikille avoimessa tilaisuudessa paljastettiin presidentin kunniaksi teetetty muistolaatta Vahdon kirjastolla, entisellä Laukolan kansakoululla, jossa Koivisto toimi opettajana vuosina 1952–53.
Muistolaatan paljastusjuhlaa järjestelleen työryhmän ja Vahto-Seuran puheenjohtaja Irmeli Kuusela avasi juhlan kirpeässä pakkassäässä. Hän kiitti innokasta työryhmää, johon ovat kuuluneet Nina Sallinen, Turkka Myllykylä, Raila Kurppa, Simo Kemppainen ja Ismo Söderling, jonka aloitteeseen muistolaatan hankkiminen alunperin perustui.
–Juhlatilaisuutta ja muistolaattaa ovat olleet järjestelmässä myös monet muut toimijat, kiitos heille, Kuusela kiitti.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Mattila muisteli juhlapuheessaan presidentti Koiviston uran tärkeimpiä vaiheita. Mattila piti Koivistoa esimerkkinä suomalaisesta tarinasta, jossa vaatimattomista oloista on jokaisella mahdollista ponnistaa “kansakunnan kaapin päälle” ja politiikan korkeimmalle huipulle.
Juhlaan osallistui kolme presidentin sisarusten lasta, joista Marianne Nykänen piti puheen. Hän muisteli suvun Vahdolla vietettyjä aikoja ja kiitti ruskolaisia hienosta juhlasta ja kunnianosoituksesta.
Vasemmalta Pia Nurmi, Marianne Nykänen ja Virpi Valtonen. Presidentti Mauno Koiviston sisarusten tyttäret osallistuivat juhlaan ja tutustuivat Koivisto-näyttelyyn.
Historioitsija Turkka Myllykylä kertasi Mauno Koiviston vaiheita Vahdon kansakoulun opettajana, ja mm. tämän kasvatusmetodeja ja lentopallon peluutaan.
–On ollut paljon kertomuksia, että Mauno Koivisto olisi tuonut lentopallon Vahdolle. Paikallisten urheilumiesten mukaan peliä oli kuitenkin pelattu täällä jo ennen Koiviston tuloa, erityisesti vanhan osuuskaupan pihassa kesäiltaisin. Taisi kuulemma paikallisten mukaan olla niin, että Koivisto oppi itse asiassa pelaamaan lentopalloa kunnolla vasta Vahdolla, Myllykivi naurahtaa.
Tilaisuudessa esiintyi kolmen lauluesityksen verran Sauli Hannukselan johtama SbC-kuoro. Kuoro esitti kappaleina Suomen laulun, Nocturnen ja Soi kunniaksi Luojan. Lauluesityksen aikana 8 joutsenta lensi juhlavasti aurassa juhlaväen yli.
Kuoroesityksen ja juhlapuheiden jälkeen tarjottiin pystykahvit. Erikoisuutena tilaisuudessa on juuri juhlaa varten suunniteltu Manu-pulla, joka paljastettiin muistolaatan tavoin vasta juhlan aikana. Pullan suunnittelusta vastasi paikallinen Mattilan pitopalvelu.
